Ilmestynyt japaniksi 1999, englanniksi 2005. (s. 149)

Banana Yoshimoto's witty and heartfelt depictions of the lives of young Japanese has changed her country's literature and earned her international acclaim and best-seller status. In Hardboiled, the unnamed narrator is hiking in the mountains on the anniversary of her ex-lover's death. A sense of haunting falls over her - perhaps this eerie event will help her make peace with her loss. Hard Luck is about another young woman, whose sister Kuni lies dying in coma. Kuni's fiancé left her after the accident, but his brother Sakai continues to visit, and the two of them gradually grow closer as they make peace with the impending loss of their loved one. Yoshimoto's voice is clear, assured, and deeply moving, displaying again why she is one of Japan's, and the world's most beloved writers. (takakansi)

Tarvitsin tämän kirjan lukemiseen todella paljon aikaa, koska en ole lukenut vuosiin vieraskielistä kirjallisuutta. Viimeisimmästä englannin kielisestä kirjasta taitaa olla jo 11 vuotta! Vaikka käytänkin jonkin verran englannin kieltä, jouduin siitä huolimatta turvautumaan useasti sanakirjaan ja välillä menin sekaisin dialogeista ja aluksi oli vaikeaa päästä tarinaan mukaan. Luulenkin sen johtuvan siitä, kun luen kirjoja pääasiassa omalla äidinkielelläni.

Hardboiled on eräänlainen kummitustarina, joka sai välillä melko pelottavia elementtejä. Siinä tarinan päähenkilö kamppailee menneisyytensä kanssa ja käy lävitse omia tuntojaan, ja muistelee aikaa entisen rakastettunsa kanssa. Tarina onkin enemmän itsetutkiskelua ja kun antaa muistoilleen periksi, paha olo helpottaa.

Hard Luck on lyhyempi tarina nuoresta tytöstä, joka elää hengityskoneen varassa jouduttuaan onnettomuuteen. Jonka sulhanen on hylännyt, koska pelkää kohdata entisen morsiamensa ja sen, ettei heillä olekaan yhteistä tulevaisuutta vaan pian kuoleva morsian. Sulhasen veli istuu hengityskoneessa olevan naisen vuoteen äärellä melkein päivittäin ja luo kauniin ystävyyssuhteen tämän sisareen. Mielestäni tarina on kauniimpi kuin Hardboiled. Se on kertomus siitä, että meidät muistetaan aina, vaikka kuolisimme.

Pidin jälleen Banana Yoshimoton tyylistä kertoa tarinoitaan ja hänen ajatuksensa olivat hyvin käsin kosketeltavia. Ne ovat syvällisiä, mutta kuitenkin kepeitä. Harmittaa kovasti, kun kirjoja ei ole suomennettu N.P:n ja Kitchenin lisäksi enempää.