Alkuperäinen teos Veronika decide morrer, ilmestynyt 1998. Suomennettu 2003, Sanna Pernu. Bazar. (s. 238)

Veronika on nuori ja kaunis. Hänellä on ystäviä ja ihailijoita, joiden kanssa mennä ulos. Hänellä on myös vakituinen työ sekä rakastava perhe. Silti hän ei ole onnellinen. Jotakin puuttuu hänen elämästään, ja hän päättää kuolla marraskuun 11. päivän aamuna vuonna 1997. Hän ottaa yliannoksen unilääkkeitä, mutta vain herätäkseen lähimmässä sairaalassa. Siellä hänelle kerrotaan, että vaikka hän elää, hänen sydämensä on vaurioitunut ja hänellä on vain muutama päivä elinaikaa...

Tarina seuraa Veronikaa näiden intensiivisten päivien ajan ja tilittää hänen hiljaisia mietteitään siitä, mitä hulluus on. Veronika nimittäin oivaltaa, että jokainen elämämme hetki on tulos tietoisesta valinnasta elämän ja kuoleman välillä.

Paulo Coelhon vanhemmat toimittivat hänet kolmesti murrosikäisenä mielisairaalaan, koska heidän mielestään hänen haavensa kirjailijan urasta olivat sopimattomia ja omituisia. Hän on itse sitä mieltä, että ihmisen sisäinen ääni joskus ohjaa meitä oudoille teille, jotka saattavat ulkopuolisista vaikuttaa omituisilta, mutta jotka ovat välttämättömiä ihmisen omalle henkiselle kehitykselle. Kirjoittamalla teoksen Veronika päättää kuolla Paulo Coelho myötävaikutti sellaisen lain läpiviemiseen Brasiliassa, joka estää ihmisen pakottamisen mielisairaalahoitoon. (takakansi)

Kirja teki minuun suuren vaikutuksen. Nauroin, itkin, hymyilin sekä mietin maailman tarkoitusta lukiessani ja huomasin, kuinka tärkeä oma elämäni on, on se sitten tylsää tai ei. Heräsin ja huomasin, ettei minun tarvitse olla kenellekkään koskaan tilivelvollinen, jos en nyt jostain tietystä syystä halua jotain tehdä. Erään arvostelun mukaan, kirja antaa joko paljon tai ei mitään. Minä taisin olla sellainen lukija, johon kirja teki erittäin suuren vaikutuksen. Loistava teos, jota suosittelen lämpimästi.