Alkuperäinen teos THE TOMBS OF ATUAN, ilmestynyt 1977. Suomennettu 1990 (3. painos), suomentanut Kristiina Rikman. WSOY. (s. 178)

Toisen osan tapahtumien näyttämönä on Holvihautojen kunnas keskellä Atuanin autiomaata, ikivanha jumalkuninkaan temppeli ja kalmisto, jonka yhdeksän hautapaaden alla kiemurtelee pelottava labyrintti. Tätä karua maailmaa hallitsee Tenar, köyhän puutarhurin tytär, joka neljätoistavuotiaana on vihitty Nimettömien esipapittareksi. Labyrinttiin ei kukaan kuolevainen saa astua. Mutta Varpushaukka, Maameren velho, tunkeutuu Holvihautojen pyhimpään, etsimään kadonnutta aarretta. Tietääkö hän, että Nimettömien laki vaatii hyvitykseksi häpäisijän henkeä? (takakansi)

Pidin tästä kirjasta huomattavasti enemmän kuin ensimmäisestä osasta. Tätä oli helpompi lukea ilman lukuisia kirjoitusvirheitä ja vanhahtavaa kirjoitustyyliä. Pidin kirjan leppoisasta temmosta ja tätä oli mukavaa lueskella auringon paisteessa. Olen aina pitänyt siitä, kun fantasiakirjoissa on julkaistu karttoja kirjan paikoista ja välillä oli mukavaa selailla niitä lukemisen ohessa.