Alkuperäinen teos Girl in the Mirror, ilmestynyt 2011. Suomennettu 2012, suomentanut Terhi Leskinen. Gummerus. (s. 109)

MAAGISIA JA MIELEENPAINUVIA SATUJA AIKUISILLE.

Tyttö peilissä
Lilan isoäidin talossa peilit on peitetty mustilla kankailla, mutta hän ei ole koskaan edes miettinyt asiaa sen kummemmin. Hääpäivänsä aamuna hän vetää kankaan syrjään yhden peilin edestä ja kumarstuu katsomaan itseään, hieman liian läheltä.

Muistojentekijä
Sydämensä särkenyt mies on keksinyt koneen, jolla voi luoda uusia muistoja. Kone auttaa tekemään monta ihmistä onnelliseksi, mutta sen keksijää uuden muistotkaan eivät voi auttaa. Palkattuaan salaperäisen apulaisen mies päättää kuitenkin antaa myös itselleen uuden mahdollisuuden. (takakansi)

Tämä kahden novellin mittainen kirja oli surullinen. Ahern osaa satujen kertomisen taidon aikuisille ja Tyttö peilissä lumosi minut niin kuin Yllätysvieras. Näissä novelleissa oli jotain samaa kuin Roald Dahlin novelleissa: ne saavat lukijan mielikuvituksen lentämään, tempaisevat mukaansa yllättävyydellään ja saavat pohtimaan ehkä hieman julmallakin tavalla elämän eri puolia.

Kirjan molemmat novellit ovat oivaltavia ja surullisen kauniita. Olisin toivonut molempien novellien olevan pidempiä, niistä olisi ollut aineksia jopa kirjoiksi - ja molemmat olisivat saaneet varmasti haukkomaan henkeään kekseliäisyydellään. Näistä kahdesta novellista minua kiehtoi enemmän Tyttö peilissä, siinä oli jotain julman kaunista ja olisin halunnut tietää joitakin asioita enemmän: miksi  ja mistä sellainen pahuus oli ilmestynyt. Nyt en voi kun jäädä arvailemaan, mistä kaikki on saanut alkunsa.