Alkuperäinen teos Djupt i jorden, ilmestynyt 1985. Suomennettu 1996. (s. 253)

Anna Maria Olsdotter tuli pieneen Ytterhedenin kaivoskylään aloittaakseen koulun työntekijöiden lapsille. Kaikki eivät kuitenkaan olleet yhtä iloisia hänen saapumisestaan, ja lopulta joku yritti murhata hänet.

Anna Maria kirjoitti sukulaiselleen Heike Lindille ja pyysi häntä avukseen. Heike tuli viime hetkessä - sillä monet olivat jo vakavasti uhattuna... (takakansi)

Maan uumenissa oli ihanan romanttinen kirja höystettynä jännityksellä. Vaikka Jääkansan suvun valitut ja leimaantuneet eivät olleet tässä kirjassa pääosassa, tykkäsin tarinasta ja nautin lukukokemuksesta. Anna Maria henkilönä on ihastuttava tyttö ja viattomuudesta huolimatta rinnan alla leiskuu. Ehdottomasti yksi suosikeistani Jääkansan tarinassa! Virheitä toki vilisi taas, mutta tarina itsessään oli niin koukuttava ettei ne pahemmin häirinneet tällä kertaa.

Alkuperäinen teos Våroffer, ilmestynyt 1985. Suomennettu 1996. (s. 253)

Vinga Tark ja Heike Lind, jotka molemmat kuuluivat Jääkansaan, olivat aloittaneet taistelun saadakseen takaisin suvun omaisuuden. Mutta röyhkeä tuomari Snivel viipyi yhä Gråstensholmissa, Heiken laillisessa perintökartanossa.

Voittaakseen tuomarin Heiken oli pakko käyttää "pahoja" taitojaan yliluonnollisten voimien esiin manaamiseen. Avukseen hän tarvitsi neitsyen - mutta pystyisikö hän uhraamaan suuresti rakastamansa Vingan... (takakansi)

En tiedä, johtuiko laimea lukukokemus flunssasta vai siitä, että tämä kirja oli hieman tylsähkö. Kevätuhri on osittain jännittävä, mutta välillä kirjailija on sortunut jaaritteluun. Jääkansan tarina on kuitenkin hyvin lumoava sukukertomus ja jos ei muuten, Jääkansan tarinaa lukee mieluusti pahimpaan fantasian ja romantiikan nälkään.

Suomentajalla oli sattunut pienoinen virhe: toppatakkeja on tuskin ollut 1700-luvulla.

Tänään vietetään merkittävää päivää: Kirjan & ruusun päivää. Sen kunniaksi kirjakaupat tarjosivat 10 eurolla kirjoja ostanneille Tuomas Kyrön Miniä -kirjan - tottakai piti investoida sen verran, että sain tämän harvinaisuuden itselleni. En ole ennen lukenut Tuomas Kyrön kirjoja. Olen tosin halunnut omakseni Mielensäpahoittajan, mutta koskaan en ole sitä itselleni saanut. Onneksi kirjakaupassamme sattui olemaan vielä yksi Mielensäpahoittaja - ja se on nyt minun!

Kuinka moni on tutustunut Tuomas Kyrön kirjallisuuteen? Mitä pidätte hänen kirjoistaan? Itse en ole tosiaan lukenut häneltä kirjan kirjaa, mutta olen ihastunut kyseisen herran nasevaan huumoriin Hyvien ja huonojen uutisten ansiosta.

Miten muuten juhlistitte tätä merkittävää kirjallisuuden päivää?

Ilmestynyt suomeksi 2010. (s. 602)

Sisältää seuraavat novellit:

Charlaine Harris: Tanssiva kuolema. Alkuperäinen teos Dancers in the Dark. Ilmestynyt 2004.

Maggie Shayne: Iltahämärän valat. Alkuperäinen teos Twilight Vows. Ilmestynyt 1998.

Marilyn Tracy: Aamuyön morsian. Alkuperäinen teos Married by Dawn. Ilmestynyt 1998.

CHARLAINE HARRIS: TANSSIVA KUOLEMA

Layla LaRue LeMay on saanut kokea elämässään pahuutta enemmän kuin yhden elämän verran. Työ tanssijana vampyyrin parina ei hänen mittapuussaan aiheuta kauhua laisinkaan. Ja pian hän saa myös huomata, että kolmesataavuotias Sean O'Rourke on sydämellisempi kuin monet kuolevaiset, joita hän elämässään on joutunut kohtaamaan. Kun vanha painajainen muuttuu taas todeksi, on Sean ainoa johon hän voi luottaa.

MAGGIE SHAYNE: ILTAHÄMÄRÄN VALAT

Rache Sullivanilla on lapsesta saakka ollut tunne, että joku tuntematon kulkee hänen rinnallaan aina valmiina pelastamaan hänet. Taikauskoa tai ei, mutta antropologina hän on päättänyt selvittää, jos nyt ei kaikkea yliluonnollista, niin ainakin kotikylänsä linnaan liittyvät kauhukertomukset. Heti kylään saavuttuaan hän tapaakin mystisen ja tutunoloisen miehen, joka sanoo asuvansa linnassa.

Donovan O'Roark on ollut vainottu siitä saakka kun hän nousi kuolleista omista hautajaisissaan. Hänen oma perheensäkin ajoi hänet luotaan. Nyt hänen nuoruudenrakkautensa sukulainen suoraan alenevassa polvessa tunkeutuu hänen elämäänsä ja linnaansa uteliaana ja pelottomana. Onko Rachel vain kyläläisten lähettämä syötti, vai olisiko maailma jo valmis hyväksymään hänet?

MARILYN TRACY: AAMUYÖN MORSIAN

Tara Michaelsin koston päivä oli koittanut. Sisarensa muistojuhlissa hänen päämääränään oli antaa paholaisen maistaa omaa lääkettään. Paholainen oli murhannut hänen sisarensa. Yhdessä Charlenen sulhasen kanssa Tara aikoi ajaa Gavin Deveroux´n ansaan. Sen tehdäkseen hän oli valmis mihin vain, jopa pika-avioliittoon Gavinin kanssa, vaikka tämä ei edes ollut mies vaan pimeyden olento. Kiihkeän vuorokauden aikana Taran oli kuitenkin muutettava mielipiteitään hyvästä ja pahasta ja yhdessä Gavinin kanssa opeteltava elämässä tärkein: rakkaus. (takakansi)

Jos kaipaa romanttista hömppää höystettynä vampyyreillä, tässä hyvä lukupaketti. Novellit ovat ennalta-arvattavia, mutta romantiikan ja jännityksen nälkäisenä viis veisasin asiasta ja luin novellit melkeinpä ahmimalla. Onneksi kirjan teksti on suhteellisen isoa, joten lukemisessa ei kulunut montaa tuntia.

Itse pidin eniten Charlaine Harrisin novellista, joka sivusi True Blood -sarjaa. Hän osaa aina luoda mielenkiintoisia hahmoja eikä hän jättänyt tälläkään kertaa lukijaansa kylmäksi.

Moni on kehunut Maggie Shaynen kirjoja ja nyt minulla oli oiva tilaisuus tutustua häneen. Valitettavasti tämä novelli ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta ja tarina jäi hämäävästi kesken. Iltahämärän valat oli luettava, mutta tälläisiä tarinoita mahtuu 13 tusinaan.

Marilyn Tracyn novelli oli juoneltaan mielenkiintoinen ja himpun verran erilaisempi kuin vampyyritarinat yleensä. Mutta valitettavasti tästäkin tarinasta tuntui puuttuvan se jokin. Tarina on kuitenkin ihan viihdyttävä ja olisi mielenkiintoista lukea lisää hänen tuotantoaan.

Miksi muuten vampyyrit ovat hirveän jäykkiä? Jokainen tuntee intohimoa ja kiihkoa, mutta silti nämä ovat ärsyttävän jäyhiä. Tälläisissä tarinoissa miehen tulee olla se joka vie eikä vikise *iskunaama*.

Alkuperäinen teos Les bulles, ilmestynyt 2012. Suomennettu 2012. (s. 168)

Minun kanssani kaikilla miehillä on erektiohäiriöitä. Jos niitä ei esiinny suhteen alussa, niitä tulee pian sen jälkeen, kun mies huomaa kiintyneensä minuun tahtomattaan. Olen kokenut sen sata kertaa, älä ole huolissasi.

~

Ajattele miten epäreilua! Haloo? Kuunteletko sinä? Aijaa! Luulin jo, että linja katkesi.

~

Kun me rakastelemme, hän käskee minun puhua hänelle. Sanon: Rakastan sinua. Hän vastaa: Ääh, keksi nyt jotain muuta! Uutiskatsaukseen hetki on huono. Niinpä koetan miettiä anekdootteja. Viime yönä esimerkiksi kerroin hänelle luumutorttuohjeeni ja korostin, etten paljasta sitä kenelle tahansa. Sekään ei kelvannut!

~

Kun mieheni ja sisareni saivat sisarenpoikani, he palauttivat minulle loputkin tavarani. Katsoin pussin pohjalle, josko he olisivat sujauttaneet sinne ohimennen pikku viestin, jossa ilmoitettaisiin, että minä olen lapsen äiti.

~

Novellikokoelmallaan Äidin pikku pyöveli (2007) maailmanmaineeseen kohonnut CLAIRE CASTILLON tunnetaan vinoista näkökulmistaan ja mustanpuhuvasta huumoristaan. Kun Kuplissa-kokoelman ihmispolot ryöpyttävät vääristyneistä kuplistaan käsin tunnepitoisia monologeja läheisilleen, sanan säilältä ja häiritseviltä oivalluksilta ei säästy kukaan. (takakansi)

Castillon on aina osannut kertomisen taidon eikä hänen novellit jättäneet tälläkään kertaa lukijaansa kylmäksi. Pidän kirjailijan mustasta huumorista ja tälläkin kertaa viihdyin paremmin kuin hyvin Castillonin kertomusten parissa. Ihanan kieroja ihmissuhteita, kuplivia monologeja ja viiltävää sarkasmia - näillä sai piristettyä hyvin päivää. Kirjailija ei säästä tälläkään kertaa mitään eikä ketään. Älykästä, mutta silti hyvin maanläheistä luettavaa. Pidin ehkä hitusen verran enemmän tästä novellikokoelmasta kuin Äidin pikku pyövelistä.

Mitä mielikuvia herättää kirjan kansi: Kirjan kannen kuva on kirjailijasta itsestään. Kaunis nainen, joka on vanginnut itsensä kalojen pyöreään maljaan. Joskus itselläkin on sellainen tunne kuin eläisi akvaariossa, muiden töllisteltävänä. Kaunis kuva.